lauantai 28. kesäkuuta 2014

Epäkiva ampiainen

Emäntä:
Sekä Bertta että Coco ovat vikkeliä metsästämään kaikkea lentävää. Erityisesti hyönteisiä, koska ne voi jopa saada kiinni. Hyttyset ja kärpäset ovat hauskimpia. Vielä mielenkiintoisempia ovat semmoiset, josta tulee vähän enemmän ääntä ja ne niissä on vähän keltaista. Tytöt ovat sen verran nopeita, ettemme aina ehdi isännän kanssa väliin. Viimeiset 24 tuntia ovatkin olleet liiankin jännittäviä meidän perheessä....

Kuvaton kertomus Bertasta:

Perjantai 27. kesäkuuta

"Emäntä oli alakerrassa keittämässä kahvia, kun isäntä ja tytöt olivat käymässä parvekella. Tytöt ovat aina ensimmäisenä mukana, kun sinne ulos pääsee. Valvotusti, koska parveke on mahdoton lasittaa tai verkottaa ihan kokonaan.

Kuulin alakertaan, kun isäntä houkutteli tyttöjä sisälle ja hän pyysi minuakin huutamaan niitä, jotta tulisivat helpommin. Lupasin antaa heille pienet herkkupalat kuivattua Cosma-kanaa, kun tulisivat keittiöön. Coco olikin ja rappusissa matkalla alakertaan, kun kuulin Jarkon huutavan, että Bertta söi ampiaisen. Huusin takasin, oliko hän varma, ettei se ehtinyt pistää.

Pian Berttakin oli alakerrassa, mutta huomasin heti, ettei kaikki ole kunnossa, kun katti ei tullut keittiöön vonkaamaan namipaloja. Menin lattialle Bertan vieraan. Bertta tärisi kauttaaltaan tyypillisessä kissajökötysasennossa. Hätäännyin. Turvotusta ei näkynyt missään. Mutta kissa tärisi kauttaaltaan aivan silminnähden. Apua. Mikä on kissojen 112?

Mies tarkkaili Berttaa, kun tartuin kännykkään ja valitsin CatVetin numeron. Kerroin tapahtuneen hoitajalle. Tärisee kauttaaltaan, on paikallaan jökötysasennossa ja haluaa mieluummin karata sohvapöydän alle kuin olla isännän tarkkailevan silmän alla. Ovatko pupillit laajentuneet? Hieman, vastaan. Mutta eivät ole kauttaaltaan mustat. Onko hengitys normaali? Isäntä vastaa, että on.

Hoitaja konsultoi eläinlääkäriä ja palaa puhelimeen ehkä kolmen minuutin kuluttua. Se tuntuu ikuisuudelta. Mikä on Bertan status nyt? Ihan ookoo. Mikään paikka ei ole ainakaan vielä turvoonnut. Hengitys on normaali ja pupillit hieman laajentuneet, mutta eivät ole pikimustat. Sovittiin, että annamme puolikkaan kyytabletin, jos tilanne pahenee. Ja jos tulee hengenahdistusta, silloin on jo kiire. Tarkkailkaa tilannetta ainakin puoli tuntia, hoitaja määräsi."

Bertan kohdalla tilanne meni ohi pian. Kissa nuoli lopuksi isännän otsaa. Oliko siiten kiitollisuuden osoitus hyvästä hoivaamisesta ja tarkkailemisesta, tai hyvältä maistuva suolainen pisara hikeä.

Kuvaton kertomus Cocosta:

Lauantai 28. kesäkuuta

"Heräsin myöhään. Kissojen raksuautomaatti oli annostellut Bertalle ja Cocolle aamupalan jo kello kuusi. Yleensä molemmat kissat tulevat aamupalan jälkeen takaisin sänkyyn köllöttelemään minun ja isännän väliin. Bertta hakeutuu yleensä peiton alle kainalooni tai jalkoihin. Coco tepastelee peiton päällä kehräten äänekkäästi ja puskien välillä minua ja välillä isäntää. Tauon hän ottaa yleensä peiton päällä isännän jaloissa.

Tämä aamu oli erilainen. Bertta tuli tapansa mukaan sänkyyn, mutta kokosta ei kuulunut mitään pitkään aikaan. Tunteihin arvaan, koska nukahdin uudelleen jossakin vaiheessa. Kellon lähestyessä puolta päivää Cocokin hyppäsi vihdoin peiton päällee. Huomasin heti, että Cocon alaleuka oli turvonnut. Huulen alta törrötti musta piikki. Luulin sitä ensi roskaksi, mutta se lähtikin vasta pinseteillä ottaen. Siinä se oli. Musta pistin.

Onneksi turvotus, ei ollut kovin paha. Ei siis edes pingispallon kokoinen. Ja onneksi ampiainen oli pistänyt huulen alle eikä syvemmälle leuan alle. Putsasin haavan Septidinillä. Haavasta tuli vähän märkää. Lopuksi sivelin päälle topsipuikolla Vertamiliä. Ehkä se olisi avuksi.

Putsastessani huomasin kuitenkin hieman syvemmällä leuan alla olevan haavan. Ilmeisesti Coco oli hädissään takatassullaan yrittänyt raapia pois kipua ja kutinaa. Raapinut niin paljon, että kaulaan oli tullut haava. Ei muuta kuin siihenkin Septidiniä ja Vertamiliä. Toivottavasti auttaa.

Kamalinta kaikessa on se, että Cocoa on pistetty ilmeisesti joskus aamulla meidän ollessa yläkerrassa nukkumassa. Mitän kovaa kivusta aiheitunutta kiljaisua ei ollut tullut, sen olisimme kyllä kuulleet. Onneksi ampiainen ei ollut pistänyt kaulaan. Onneksi Cocon hengitystiet eivät turvonneet. Onneksi ei käynyt pahemmin."

Toivottavasti loput viikonlopusta menisi mukavemmin ja rauhallisemmin. Ei turhaa sydämentykytystä emännälle ja isännälle, kiitos.

19 kommenttia:

  1. Hui, onpas teillä ollut ampiaisentäytteiset pari päivää! Onneksi ei mitään tuon pahempaa kuitenkaan käynyt. ♥

    Meilläkin oli silloin keväämmällä päässyt ampiainen sisään ja se oli ihan kamalaa, mutta onneksi se oli sen verran kohmeinen vielä ettei siitä ollut vastusta kissoille. Mähän itse pelkään ampiaisia ihan kuollakseni (traumoja lapsuudesta, astuin maa-ampiaisten pesään ja koko pesä hyökkäsi mun kimppuun), meen ihan paniikkiin jos semmoisen näen..

    Ei kai teillä ole pihassa missään ampiaispesää, oletteko tutkineet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei mitään pahempaa tapahtunut. Päästin isolla säikähdyksellä tällä kertaa...

      En usko, että ampparipesää on pihalla, mutta pitää pitää silmät auki!

      Poista
  2. Emäntä: Hui! Onneksi ei pahempaa sattunut. Ja hyvä tietää mitä voi tehdä, jos kissojen leikkiessä pörriäisillä tulee pistos. Eläinlääkäriin on kyllä meiltä pitkä matka.. Viime kesänä Maxia pisti joku kasvoihin, silloin Max oli pari tuntia hissukseen ja sitten alkoi taas touhunta. Mitään näkyvää ei ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että Bertalla kävi samalla tavalla. Se tosiaan tutisi ja vapisi jonkun aikaa, mutta oli sitten oma itsensä taas. Toivottavasti pelästyi sen verran, ettei enää pistiäisiä jahtaisi...

      Poista
  3. Kamalaa ... vaikka lopputulos hyvä, mutta silti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä todella kamala olo sekä emännällä että isännällä. Onneksi oli loppu hyvin kaikki hyvin!

      Poista
  4. Voi tytöt! Opittaisiinkohan nyt ettei keltamustia pyydystetä? Onneksi ei käynyt pahasti kummallekaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, ei keltamustia kiitos. Onneksi ei käyny pahemmin!

      Poista
  5. Apua! Tosiaan tytöt, voistte jättää ne kivat pörisevät rauhaan, ettei isännälle ja emännälle tulisi liikaa sydämentykytyksiä! Onneksi kaikki kuitenkin meni lopulta hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi. Oli kyllä sydän kurkussa meillä molemmilla!

      Poista
  6. Huh! Olipa hyvä, ettei mitään pahempaa sattunut.

    VastaaPoista
  7. Vaarallista ja jännittävää, onneksi selvisitte säikähdyksellä. Eivätköhän kissat opi vahingosta.
    Meillä Rauhaa eilen puri tarhassa pieni muurahainen. Rauha näytti sen jälkeen ihan lyödyltä, se vain makasi ja katseli apaattisen näköisenä, kun muurahaisia vilisti pitkin tarhan (lauta)lattiaa, ei enää yrittänyt kiinni. Minä hoksasin kauhukseni, ettei meillä ole kyypakkauksia. Tarkistin monta kertaa, onko näkyvissä turvotusta eikä ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ne muurahaisetkin olla salakavalia. Onneksi ei teilläkään käynyt pahemmin!

      Poista
  8. Hui että. :/ Meilläkin on ollut pari ampparia parvekkeella ja onni, ettei kummallakaan kerralla ehtinyt pistää, vaikka ensimmäinen kävikin Rakun suussa kahdesti (otti siivistä kiinni selän takaa, joten ei varmaan yltänyt siitä pistämään). Kyytabletteja on kuitenkin varalta kaapissa ja ampparien tulon mahdollistava aukko on nyt tukittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että aukko on nyt tukittu! Ampparit parvekkeella ovat vaarallisia.

      Meillä ei tosiaan parveketerassia saa millään lasitettua, mikä toisaalta on hyvä, koska ampiaiset ja muut lennokit eivät jää kiinni parvekelasien taakse. Pitääpi joku päivä tässä kirjoittaa parvekepostaus blogiin, niin näette. Kunhan säät tästä hieman paranisivat...

      Poista
  9. Huiiii :-(, onpas ollut molemmilla kissoilla nyt pörriäisharmia. Onneksi saitte lääkittyä ja hoidettua kissat kuntoon. Turvallista viikkoa, nyt ennemmin niitä kärpäsiä ja hyttysiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei tosiaan lääkitystä tarvittu edes antaa, vaan selvittiin oikeasti pelkällä pelästymisellä. Kesä on kyllä ihanaa kautta, vaikka kaikenlaisia pörriäisiä on liikkeellä silloin.

      Poista
  10. Naava oli päivällä useamman tunnin yksin kotona ja kotiin tultuani löysin kuolleen ampiaisen lattialta. Nyt Naava on nukkunut koko illan vaikka on yleensä iltaisin aktiivinen. Mitään jälkeä pistosta en ole löytänyt, ehkä pisti, ehkä ei. Toivottavasti Naava oppisi pysymään erossa ampiaisista ja selvisimme säikähdyksellä.

    VastaaPoista