Tällä kertaa oli minun vuori pitää etäpäivää. Istuin ruokapöydän ääressä naputtelemassa kannettavaa, kun pieni punainen tyttö tuli seurakseni pöydän vastakkaiselle puolelle. Sen verran söpöä oli, että oli pakko ikuistaa etäpäivän seura.
 |
| Näettekö mut jo? |
 |
| Yksi korva... |
 |
| ...toinen korva ja nenä. |
 |
| Tässä mä oon! |
 |
| Tässä on mun tassu - eikö se olekin iso? |
 |
| Kiitos ja hei! Nyt mä lähden taas! |
Malttoiko tassu pysyä pois näppäimistöltä?
VastaaPoistaTuo tassu pysyi. Aikuisten kissojen tassut - ja etenkin Bertan - ei :)
PoistaEmäntä: Ihana työkaveri!!! Pus pus!
VastaaPoistaPusuja ja rapsutuksia sinnekin!
PoistaEtätyöpäivät ovat niin parhaita! Ei iske työstressi kun voi välillä vilkaista noin söpöä nassua :)
VastaaPoistaNiinpä! Ja jos iskee, niin ei tarvitse kuin nostaa kaste pois tietokoneen ruudulta hetkeksi, kun näkee pikkupirpanoiden iloa :)
PoistaVoi eiiii. ♥ Pieni hassuttelija, kiva että malttoi käydä näyttäytymässä ennen uusia seikkailuja :D
VastaaPoistaOli kiva, että kävi kurkkimassa ♥
PoistaI-has-tut-ta-va kuvasarja! <3
VastaaPoistaIhana kuvasarja. :)
VastaaPoistaOih kuin suloista! Eihän teillä voi tulla työnteosta mitään kun voi milloin tahansa jostain kurkistella tuollainen söpönassu <3
VastaaPoistaHih.. :)
PoistaVoi suloisuus ja ihanuus !!!!
VastaaPoistaJos mulla ois tommoinen työkaveri, ois kyllä yltiösöpöihanaa; tuijottelisin vaan päivät pitkät tommosta suloisuuttta, huoh.
VastaaPoista♥
Poista