sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Stressi-Bertta

Bertta:
Siis minäkö stressaan? Miten niin?


Korviahan vaan harotan joka suuntaan, jotta tiedän, mitä mun edessä ja takana ja sivulla tapahtuu.

Emäntä:
Blogia pidempään seuranneet tietävät, että Bertta on vahva kissapersoona. Bertta rakastaa omia ihmisiään, eivätkä muutkaan perheen kissat häntä yleensä häiritse, mutta muuten Bertan epävarmuus näkyy varauksellisena murinana tuntemattomia kohtaan.

Ruusun odotusaika ei ole ollut koko perheen osalta ruusuinen. Odottavan äidin oikeudella Ruusu on ottanut uusia oikeuksia itselleen eikä olekaan enää kastin alin. Käytännössä suurin kränä on hormoonihöyryissä olevan Ruusun ja diiva-Bertan välillä.

Ruusu ja Bertta eivät tällä hetkellä vietä aikaa yhdessä. Kun yksi on vapaana, toinen viettää aikaa omassa yksiössään. Näin on turvallisempi meille kaikille.


Bertta:
Ai mitä, minäkö epävarma ja haastan riitaa? Mitäs sä siinä kameraa naamaan sitten tunget? Hyökkäys on paras puolustus – näin mulle on aikoinaan opetettu.

Emäntä:
Keittiöstä on tullut Bertan punainen vaate. Keittiössä Ruusu kertoi Bertalle ensimmäisen kerran, mitä mieltä on Bertan käyttäytymisestä vieraita vastaan. Ei nyt vieraille murista, eikä muutenkaan, Ruusu sanoi, ja osoitti Bertalle tassua.

Vaikkakin Ruusu ja Bertta eivät tällä hetkellä ole vapaana samaan aikaan, Bertta ajaa muristen ja kiljuen pois keittiöstä myös perheen muut kissat, jos Bertta on ollut siellä ensimmäisenä. Jos Bertalla on stressitilanne päällä tilanne saattaa esiintyä missä vaan kodissamme. Coco ja Lilja väistävät eikä varsinaisia tappeluita ole ollut. Ihmisen korvaan se kiljunta vaan tuntuu niin kamalalta.


Mitä lääkkeeksi? Se on erittäin hyvä kysymys.

Aika. Kriittisten tilanteiden minimointi. Rauhoittavat apuvälineet. Oma tila, jonne Bertta voi mennä rauhoittumaan.

Meillä ei ole muuta kuin aikaa. Odotamme Rusuun pentujen syntyvän reilun viikon kuluttua ja toivomme, että Ruusun suhtautuminen Berttaan muuttuu pentujen kasvaessa ja hormonitasapainon tasoittuessa.

Kriittisiä tilanteita pyritään minimoida ymmärtämällä ja ennakoimalla. Siinä meillä ihmisillä on iso vastuu ja opimme paremmaksi ja paremmaksi koko ajan.

Seinässä tupruttele sekä ala- että yläkerrassa Feliway-feromoni valmisteet. Bertta saa kerran päivässä Zylkèneä, joka on täysin luonnonmukainen, rauhoittava lisäravinne, ei lääke.

Bertan paikka on sauna. Saunaan on viety tuttuja ja turvallisia igloja ja pesiä. Joskus laitamme saunan päälle miedolle lämmölle ihan vaan siksi, että rakastamme Berttaa ja tiedämme, että hän rentoutuu parhaiten saunan lämmössä. 


Toivomme ja uskomme, että kaikki menee loppupeleissä hyvin ja saadaan tilanne normalisoitumaan lähiviikkojen aikana. 

Bertta:
Niih. Pitäkää tekin peukkuja mulle, että stressaisin vähemmän pian. Onhan se mullekin vähän uuvuttavaa.

Onko teillä kokemusta kissahierarkian muuttumisesta ja siihen liittyvistä haasteista?

Ps. Facebookin puolella alkaa huomenna Lemmikkimessujen vapaalippujen pika-arvonta!

16 kommenttia:

  1. Mitäh, joku häiritsee kuningattaren oikeuksia! Ymmärrän sinua todella Bertta! Meillä kesällä yksi yritti kuninkaaksi, tiedäthän - en kestänyt sitä. Tuon yhden olen saanut koulutettua alamaiseksi - Pepsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ymmärtäväisyydestäsi Pepsi. Tämä on meille kaikille kova paikka.

      T. Bertta

      Poista
  2. Meillähän oli vallanvaihto jokunen vuosi sitten, eikä se ollut ollenkaan mukavaa seurattavaa. Feliway auttoi tilanteeseen, HRH rauhoittui vaikka olikin syösty vallasta ja taisi se vallan kaapannutkin tyyppi hieman relata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi teillä rauhoittui tilanne. Sitä emäntä toivoo meillekin. Ja mäkin vähän toivon, vaikka vallan kieltäminen minulta ei ole yhtään hauskaa...

      /Bertta

      Poista
  3. Teillä on jännät paikat, pentuja odotetaan ja muutenkin vähän jännitetään. Voi Berttaa, kun saa ihan omat löylyt. Siellä on hyvä päästää ylimääräiset höyryt pois.

    Meillä on kokemus vuodelta 1996. Minulla oli neljä kissaa, Sohvi ja Kesäheinä, jotka olivat leikattuja naaraita, ja Olivia, joka oli nuori, keskenkasvuinen naaras (7 kk), ja Keiju, joka odotti pentuja. Keiju oli saapunut meille aikuisena kolmanneksi kissaksi Sohvin ja Kesäheinän kaveriksi ja piti pitkään aika matalaa profiilia uudessa kodissaan. Kesäheinä oli juuri leikattu synnytettyään 7 kk sitten Olivian ja sen kaksi veljeä. Veljet olivat lähteneet uusiin koteihin. Ihan tiineyden loppuvaiheessa Keiju rupesi yhtäkkiä hyysäämään ja hoivaamaan Oliviaa, johon aina ennen oli pitänyt välimatkaa. Olivia oli tästä tohkeissaan ja innostunut, kun pidättyväinen ja hiukan pelottava "Keiju-täti" otti hänet kaveriksi ja hellyyden kohteeksi. Keiju synnytti kaksi pentua, joista toinen menehtyi, ja Keijulle jäi vain yksi pentu. Ja lisäksi Keiju piti 7-kuukautista Oliviaa kuin omanaan. Olivia sai ihan rauhassa vaikka riehua pienen pennun kanssa ja touhuta mielin määrin pesässä. Keiju-emo ei puuttunut Olivian touhuihin, mutta minä puutuin. Makuuhuoneeni oli pentuhuoneena, eikä sinne poissa ollessani eikä nukkuessani ollut pääsyä muilla kissoilla. Pennun ollessa noin kolmen viikon ikäinen Keiju tuli aggressiiviseksi Sohvia ja Kesäheinää kohtaan ja hyökkäsi milloin toisen ja milloin toisen kimppuun. Syntyi pahoja rähinöitä ja tappeluja, jotka aina alkoivat yllättäen, kun Keiju teki salamahyökkäyksen jommankumman kimppuun. Minä olin silloin aina läsnä, poissaollessani sellaista ei päässyt tapahtumaankaan, kun Keiju pentuineen oli eri huoneessa. Sohvi, joka oli ollut lauman ykköskissa, ei vaikuttanut olevan tästä kovinkaan järkyttynyt, ja pennun kasvaessa Sohvin ja Keijun välit palautuivat pian ennalleen, rauhallisen kunnioittaviksi. Kesäheinä sen sijaan ei näyttänyt lainkaan pääsevän asian ylitse - se meni lukkoon, kyyhötti turvapaikoissa ja hiipi pitkin seinänvieruja. Se rupesi myös pissaamaan matoille, kun en uskaltanut Keijun läsnäollessa käydä hiekkalaatikolla. Jouduin pitämään Keijua ja Kesäheinää melkein vuoden erillään eri huoneissa. Asuin silloin kaksiossa. Hiljakseen Keijun ja Kesäheinän välit kyllä tasoittuivat, mutta jotain jäynää niiden väleihin jäi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Paula mikä tarina! Toivottavati meitä ei tarvitse pitää vuoden päiviä eri huoneissa!

      /Bertta

      Poista
  4. Toivomme tilanteen rauhoittuvan! Pidämme peukut ja tassut pystyssä.

    Ja nyt kyllä jännittää teidän puolesta, noin vähän aikaa jäljellä enää. Hui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos peukuista ja tassuita Mamma! Kuulemma teilläkin ollaan odottavalla kannalla? :)

      /B

      Poista
  5. Toivottavasti tilanne rauhoittuu pian.
    Onpa jännää, pian tulee pikkupentuja. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Mutta pikkupennut eivät mun mielestä ole yhtään kivat!

      T. Bertta

      Poista
  6. Toivottavasti tilanne rauhoittuu pian!

    Meillähän on kolmikon kemiat aika mielenkiintoiset ja vaihtelee, miten kolmikko toimii yhteen. Tällä hetkellä ei kovin hyvin, Ruskalla vaihteeksi selkeä leikaamattoman naaraan muiden pomottamisvaihe päällä, ja sekä Onni että Ella saavat esim keskenäisistä kinoistansa kuulla Ruskan mielipiteen, ja Ella on vähän Ruskan silmätikku tällä hetkellä. Ruska onkin mahdollisimman pian menossa leikkuuseen, niin odotetaan mielenkiinnolla tuleeko Ellasta sitten kissalauman selkeä pomo vai pitääkö Ruska niin kovin pomottavan käytöksen, saa nähdä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissalauma on kissalauma. Kyllähän emännän pitäisi se ymmärtää, mutta ottaa tilanteen kuitenkin niin vakavasti :(

      T. Bertsa

      Poista
  7. Ei Bertta halua jäädä eläkkeelle Matroonan roolistaan vielä. Ymmärrettävää.

    VastaaPoista
  8. Aijai, reagoipa kuningatar vahvasti. Eikös samantapaista ollut silloin kun Coco oli odottavana? Ainakin muistan, että Bertalla kesti hyväksyä pennut. Toivottavasti Bertasta ja Ruusun pennuista tulee lopulta kaverit ja rauha palaa taloon kun Ruusu pääsee hormonihuuruistaan! :) Kovasti tsemppiä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä oli. Sillä erolla, että Coco ei juurikaan uhitellut vastaan vaan luotti täysin Berttaan, ettei hän kuitenkaan tekisi mitään pikkuisille. Ruusun kanssa tarina on hieman eri, kun Ruusu selkeästi on se määräävä tyttö talossa tällä hetkellä.

      T. Emäntä

      Poista