Ruusu kissojen maailmannäyttelyssä

Ruusu:
Sukkahousuun pukeutuneena matkustin viime viikonloppuna Tampereelle osallistuakseni kissojen maailmannäyttelyyn. Sukkahoususuoja oli enää vain varotoimenpide emännän näkökulmasta. Matkaa varten emäntä oli väkertänyt minulle uuden pinkinvärisen sukkahousuviritelmän – olihan se ainakin hieman nätimpi kuin edellisen postauksen kuvassa.

Lauantaina olimme aikaisin aamulla näyttelyhallilla. Paikalle oli saapumassa lähes 1 600 kissaa edustaen 42 eri kissarotua 27 eri maasta. Aika superhurja määrä ehdokkaita maailman kauneimman kissan titteleille!

Maailmannäyttelyt avataan juhlallisin menoin ja näin tehtiin myös Tampereella. Ohjelma alkoi ilma-akrobatiaesityksellä, jonka jälkeen lavalle kannettiin maidet liput komeasti heiluen. Tuomarit esiteltiin yksitellen ja he vilkuttivat ja kumarsivat yleisölle.

Avajaisten jälkeen alkoivat tavalliset perusarvostelut. Abessinialaiset olivat tapansa mukaan ensimmäisenä vuorossa. Emäntää jännitti, saanko lainkaan serttiä jalassa olevan karvattoman läntin takia, mutta tuomari ei sitä huomannut. Sertti tuli ja emäntä oli onnellinen.

Iltapäivällä oli tuomarin parhaan valinnan aika. Ennakko-odotuksia ei ollut, koska oli tuo karvaton alue, ja maailmannäyttelyssä on niin monta hienoa kissaa.

Yllätys oli siis hyvin suuri, kun neljästä takaisin kutsutusta kastraattinaarasta yksi toisen jälkeen valittiin pois, kunnes jäljellä oli enää minä ja hieno venäjän sininen. Tuomari valitsi minut! Emäntä ei edes enää muista, mitkä lopulliset perustelut olivat – sen verran uskomaton tilanne oli.

Nominoinnista sain lasisen pystin näyttelyjärjestäjän puolesta sekä tuomarilta lahjana ruusukkeen ja huiskan. Lisäksi päästiin ottamaan viralliset kuvat Tessa.lv-valokuvaajalla. Eikö ole hieno kuva minusta yhdessä kasvattajani ja emännän kanssa?

Hyvin nukutun hotelliyön jälkeen olimme taas sunnuntaiaamuna aikaisin näyttelypaikalla emännän kanssa. Kategoria 4:n loppukilpailu oli vasta myöhään sunnuntaina iltapäivällä, joten sain rentoutua rauhassa näyttelyhäkissäni.

Kun oli vihdoin paneelin aika, uskon, että emäntä oli enemmän jännittynyt kuin minä. Onhan se totta, ettei minulla juurikaan ole isojen lavojen kokemusta entuudestaan, mutta olen sentään yhden kerran harjoitellut asiaa viime kesäkuussa Tallinnassa järjestetyssä Baltic Winner Show'ssa. Katsokaa, kuinka hienosti esiinnyin tuomareille ja vähintään tuhatpäiselle yleisölle!

Maailmannäyttely, kun on kyseessä, loppukilpailu dokumentoitiin tietenkin myös korkealaatuisena videotallenteena. Kategoria 4 kastraattinaaraiden ryhmä kuulutetaan lavalle kohdassa 6:33:00. Arvatkaa, onko emäntä katsonut tallenteen jo monta kertaa läpi?

Paneelissa en saanut ääniä, mutta niitä ei myöskään odotettu. Sen sijaan sain emännältä ison halin ja paljon nameja hienosta suorituksesta. Tuomarin paras -valinnan myötä olimme jo saavuttaneet niin paljon enemmän kuin mitä alunperin olimme tulleet hakemaan!

Kotiin pääsimme lähtemään hyvissä ajoin ennen kello 18. Maanantaina aamulla nukuimme molemmat pitkään. Emännälle oli kertynyt univelkoja ja minä vaan nautin siitä, että oltiin taas kotona.

Kiitos teille kaikille, jotka kävitte moikkaamassa minua maailmannäyttelyssä!

--
Valokuvat ©Tessa.lv
Videotallenne @Suomen Kissaliitto